lauantai 10. marraskuuta 2018

Viisi hyvää ja viisi huonoa

Meikkaaminen ja kosmetiikan käyttäminen on minulle aika tärkeää.  Silloin kun heräät ja peilistä katsoo harmaa ja väritön naama on todellakin ihanaa saada kasvot "eloon" meikin avulla. Mitään sotamaalausta en toki harrasta, mutta pieni ehostus on aina paikallaan. Halusipa sitten peittää tai korostaa.

Postauksessa on nyt tarkoitus rehellisesti esitellä niitä tuotteita, jotka olen oikeasti hyväksi todennut ja niitä tuotteita jotka ovat olleet huonoja minulle. Näissä tuotteissa hinta ei ollut laadun tae, vaan samalla tavalla edullinenkin tuote voi olla juuri se sopiva tuote.

Aloitan näistä suosikki tuotteista. Lähdetään liikkeelle vasemmalta oikealle, kaksi ensimmäistä on bare mineralsin mineraali meikkituotteita. Ylempi on poskipuna, joka on ollut käytössä jo monta vuotta ja on ollut riittoisa. Sävy on the french kiss, joka puhuu jo puolestaan. Poskille luonnollinen puna, joka näyttää siltä kuin olisit juuri tullut ulkoa pieneltä happihyppelyltä.

Alempana bare mineralsin meikkivoide, joka on puuterimainen, mutta kuitenkin meikkivoide. Nyt minulla on käytössä matta. Joka ei ehkä ole hyvä tällaiselle "aikuisen" naisen iholle. Mutta muuten tuote antaa luonnollisen kevyen, mutta  peittävän lopputuloksen.

Kolmas tuote on Maybelline master pecise nestemäinen rajauskynä. Paras rajauskynä mitä olen koskaan käyttänyt. Sillä saa tarkan ja ohuen rajauksen. Suosittelen lämpimästi. Lähtee myös hyvin meikinpoistoaineella, eikä jää silmäluomelle päiväkausiksi.

Lumenen cc voide on todella hyvä edullinen tuote, joka peittää kevyesti, eikä keräänny ihohuokosiin. Pienestä koostaan huolimatta riittoisa tuote.

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä esittelyssä on Maybeline lash sensation. Hyvä ripsari, tulee ohuista ja lyhyistä ripsistä runsaan ja paksun näköiset. Suositus myös tälle tuotteelle.



Seuraavaksi kerron niistä tuotteista, jotka ovat olleet enemmänkin pettymyksiä. Vasemmalla Whamisa päivä ja yövoide. Vaikka kaupassa hehkutettiin tuotteen olevan todella ihana, ei minua kuitenkaan vakuuttanut. Voide ei tuntunut mitenkään ihmeelliseltä ja tuoksukin on jokseenkin epämiellyttävä omaan makuuni. Kätevää on toki se, että tuotteessa on sekä päivä että yövoide. Aivan niinkuin sillä olisi väliä, käyttääkö eri voidetta päivällä ja yöllä. Itse käytän samaa voidetta päivällä ja yöllä.

Seuraavaksi Clinique meikkivoide. Ensinnäkin hieman ärsyttävä pumppu korkillinen pullo, josta tulee aina liikaa ja sitten tulee sotkua, kun meikkivoide leviää joka paikkaa. Meikkivoide on itsessään aika kevyen oloinen ja peittävyys huono. Voiteen ollessa ohutta, tunkeutuu se ihohuokosiin ja ihohuokoset peittymisen sijasta korostuvat. Ehkä tämä sopii paremmin virheettömälle iholle. Kallis meikkivoide, joka ei todellakaan ole hintansa arvoinen.

Kolmantena Lumenen nestemäinen poskipuna. Värisävyjä oli vain muutama ja niistä tämä oli sopivin, joka ei ollut minulle kuitenkaan ollut minulle ihan sopiva sävy. Koostumukseltaan nestemäinen puna oli liian ohut, josta ei oikeastaan jäänyt mitään väriä levityksen jälkeen. Vai oliko tämä tuotteen tarkoituskin, ettei siitä jää mitään jälkeä, heh.

Apteekista ostettu remescar, lupasi helpotusta tummiin silminaluksiin ja silmäpusseihin. Netissä mainostetttiin ennen ja jälkeen kuvin, kuinka silmäpussit olivat kadonneet tuhkatuuleen tuotteen käytön jälkeen. Mitä vielä, siinä ne omat silmäpussit edelleen olivat vaikka olinkin ohjeiden mukaan tuotetta sutinut. Ei toiminut ainakaan minulla.

Viimeisenä Lumenen ripsari. Tässä ripsivärissä huonoa on mielestäni harja, joka on pienillä nystyröillä varustettu muovinen kapistus, ja jos sillä onnistuu sohaista silmään, sattuu ja paljon, sen verran kovia ne nystyrät ovat. Ripsiväri levittyy kyllä tasaisesti ja lopputulos on luonnollinen, siis liian luonnollinen omaan makuun, ei ollenkaan tuuheuttava vaan päin vastoin. Sopii paremminkin tuuheat ja paksut ripset omaaville.



tiistai 6. marraskuuta 2018

Blogin paluu pitkältä tauolta

Näillä sanoilla taitaa usein miten blogini alkaa, eli pitkästä aikaa postausta, heh. Todellakin on aika vierähtänyt niin etten ole saanut aikaiseksi yhden yhtään postausta. Harmillista todellakin. Mutta toivottavasti jatkossa pystyisin kirjoittelemaan tänne useammin.

Ostin nimittäin uuden tietokoneen, joten nyt on huippua kirjoitella, kun kone toimii ja kuvat saa helposti tänne liitettyä.

Kuviakaan en ole juuri entiseen malliin ottanut, ja niinpä tämän postauksen kuvat ovatkin viime kesältä. Vielä tulee kivoja muistoja mieleen uskomattoman lämpimästä kesästä. Nyt on ihan eri, ei paljon valoa näy ja ulos lähteminen vaatii todellista motivaatiota sekä aamuisin sängystä nousu on erityisen vaikeaa.

Viime syksystä lähtien on blogini suunta muuttunut enemmän hyvinvointi painoitteiseksi ja sellaisena aion sitä myös jatkaa. Viime vuonna sain paljon energiaa ja voimaa juuri luonnosta. Syksyllä ja kevät talvella kuljin paljon metsässä ja talvella tein lenkkejä meren jäällä. Blogini käsitteli aiemmin enemmän tyylijuttuja, mutta nyt olen jotenkin kokenut etten koe niitä asioita enää niin tärkeiksi.

Nyt kun meillä on tuo koiranpentu Ossi, joka on tuonut paljon iloa meidän perheeseen. Koen että se on tällä hetkellä minun voimavara, joka vaatii päivittäistä lenkkeilyä ja sitä saa hoitaa niin paljon kun vaan jaksaa. Lemmikeistä on paljon iloa ja toisaalta myös vaivaa, mutta mielestäni pieni kiltti koira on paljon helpompi kuin iso, touhukas koira, joka vaatii omistajaltaan paljon enemmän.




Tällaista tällä kertaa. Palailen mahdollisimman pian.

torstai 5. heinäkuuta 2018

Kesä tunnelmia


Kesälomani alkoi juhannukselta, mikä tuntuukin todella ihanalta viime vuotisen toukokuussa vietetyn kesäloman jälkeen. Tällä kertaa sain lomani juuri parhaaseen aikaan.





Loma alkoi juhannuksen vietolla sadetta pidellen. Vaikka välillä kyllä aurinkokin pilkisti ja sää tuntui kesäiseltä.



Ensimmäisen viikko meni lähinnä hämmästellessä lomaa ja tutut kävivät ihmettelemässä meidän koiranpentua.



Toisella viikolla pojat menivät mummolaan, joten on vähän rennompaa meininkiä eikä tarvitse koko aikaa olla palvelu valmiudessa. Nämä vapaapäivät lapsiperheen arjesta saivat minut miettimään tulevaisuutta, sitten kun lapset lähtevät maailmalle, miten oikein ajan saa kulumaan. Tiedän että tämä kaikki on vielä kaukana, mutta tulossa eteen kuitenkin jonain päivänä. Ehkä olen jo sitten sen verran iäkäs, että lasten pois lähtö tuo jo toivottua helpotusta elämään. Ei lienee syytä vielä miettiä näitä asioita, mutta minkäs mielellesi teet.










torstai 14. kesäkuuta 2018

Koira nimeltä Ossi

Kesäkuun alussa me saimme pitkään odotetun koiranpennun. Ennen pennun tuloa ehdin jo stressata, että mitenhän sitä osaa koiraa hoitaa, aivan niinkuin olisi vauva tulossa, mutta huoli oli ihan turhaan. Pennun kanssa on tähän asti mennyt todella hyvin.

Aikaisemminhan meillä on ollut kultainen noutaja, joka oli iso koira, eikä minulla ollut kokemusta  näistä pienemmistä koirista. Pieni koira on todella kätevä ja helppo hallita, välillä voi kantaa sylissä.  Pentu on niin pieni, että saa olla tarkkana ettei vahingossa potkaise sitä, kun se pyörii ja häärää jaloissa.

Pentu on saanut yllinkyllin rapsutuksia ja leikitystä, voitte varmaan arvata, että pojat ovat innoissaan pennusta. Välillä toki roikkuu lahkeessa ja murisee.














sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kukka iloittelua Kanervassa



Perjantaina meillä Oululaisilla bloggaajilla oli mahdollisuus tutustua kukkakauppa Kanervaan ja sen tuotteisiin. Teemana oli kevään ja kesän juhlat.  Ihastuttavien kukkien lisäksi saimme paljon inpiraatiota kevään/kesän juhliin, kukkakaupassa oli esillä myös Vera Vera  tuotteita, Somianan juhlatarvikkeita sekä valokuvaamo Studio PSV. 



Herkut meille oli loihtinut Konst. o Deli.





Seuraavan kerran kun tarvitsen juhliin kukkia joko vietäväksi tai omiin juhliin koristeiksi, käyn kukat hakemassa Kanervasta, sen verran monipuolinen kukka valikoima siellä on. Kesäkukkia sieltä löytyy myös jokaiseen makuun.













Vera Veran tuotteet olivat ehdottomasti omaan makuuni, pellavaliinat sopivat moneen sisustukseen, esillä oli raikkaita ja kesäisiä värejä.



Somiana verkkokauppaa selailessa huomasin, että siellä on myynnissä numero ilmapalloja, ainakin seuraaville poikien synttäreille sellaiset täytyy hommata kotia koristamaan. Tuotteita voi tilata nettikaupasta tai mennä ihan paikanpäälle ihastelemaan liike löytyy nimittäin Oulusta kirkkokatu 7.









Kukkakimpun tekeminen ammattilaisen käsissä näytti helpolta, mutta toisin kävi kun pääsimme jokainen sitomaan omat kimppumme. Alussa tuntui siltä ettei kimpun tekeminen onnistu, mutta kyllä se  pikkuhiljaa alkoi sujumaan. Vaikka lopputulos ei ollut lähelläkään sitä mitä alussa ajattelin. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen Niin kauniiden kukkien kans ei voi epäonnistua.





Yllä näet kukat, mistä kimppua aloin väkertämään.



Lopputuloksesta tuli kiva ja toivottavasti säilyy mahdollisimman pitkään.



Kylläpäs oli mukava tapahtuma ja tuo kimpun sidonta oli kerta kaikkiaan ihan suosikki hommaa!

lauantai 5. toukokuuta 2018

Farkkutakki ja korkea vyötärö housut

Onpas kulunut aikaa siitä kun viimes tänne kirjoittelin. Kevät on sujunut mukavasti lähinnnä töiden ja kodin välillä sukkuloiden.

Toukokuusa jo mennään ja kesä on kohta olla ovella, vaikka nyt on vielä kylmä ja sade vihmoo. Mutta onneksi ensiviikolle on luvassa parempaa ja lämpimämpää säätä.



Minulla on vaatehuoneessa  lojunut nämä korkea vyötäröiset housut, joissa on kivana yksityiskohtana rypytetty vyötärö. Nyt päätin ottaa ne kunnolla käyttöön. Korkea vyötärö huijaa vähän mittasuhteita, antaa lisäpituutta jaloille.





Mikään löysä paita ei näyttänyt hyvältä housujen kanssa, joten tämä istuva toppi oli juuri sopiva. Farkkutakki on iänikuinen ja melkein käyttämätön ja aiemmin malli ei ollut mieleeni, mutta nyt vuosien jälkeen se näyttikin yllättäen hyvältä. Aina ei siis kannata luopua vanhoista vaatteista.. Mietin ensin irrottavani kaulukset kokonaan pois, mutta takki näyttikin kivalta kauluksen kanssa, joten säästin ne vielä.







Mukavaa viikonloppua!

maanantai 5. helmikuuta 2018

Viiden kuvan haaste tammikuulta

Sain mukavan haasteen Suortuva blogin Nannilta. Haasteessa esitetään joko kuluvan kuukauden aikana otettuja kuvia viisi tai jonkun toisen kuukauden kuvia. Valitsin viisi kuvaa tammikuulta. Kuvat olin ottanut kännykällä, kuvia oli aika vähän, mutta sain kuin sainkin juuri ne viisi kokoon. 



Ensimäinen kuva on otettu joululahjastani, jonka itselle ostin. Pandora rannekoruun tuollainen sydämmen mallinen riipus. Aika ihana.


Tammikuussa kävin muutaman kerran ihailemassa auringonlaskua ja ikuistamassa sen. Joskus tuli kiire ehtiä paikalle kun aurinko laski tammikuussa jo ennen kolmea. Nyt päivä on jo jatkunut hurjasti verrattuna tammikuun alkuun. Kevät tulee.




Tammikuun kolmastoista päivä meidän kuusi vietiin pois ja siitä tämä kuvamuisto. Muutama tuollainen lasipalloa ehti mennä rikki silloin kun ne roikkuivat kuusessa ja siitä sitten tippuivat, kun joku vahingoissa hipaisi kuusta. Onneksi nämä kuitenkin säilyivät ehjänä.



Kävimme poikien kanssa päästelemässä höyryjä hoplopissa ja vauhti taisi olla melkoinen, ainakin kuvan heilahduksesta päätellen.



Kukapa ei haaveilisi lämmöstä näin keskellä tammikuuta. Näissä matka mainoksissa kaikki näyttää vaan niin täydelliseltä.

Haasteeseen saa tarttua kuka tahansa. 
© Belle semaine
Maira Gall