lauantai 16. toukokuuta 2015

Täytyykö lasten harrastaa?

 Välillä mietin tätä harrastus juttua, varsinkin juuri meidän keskimmäisen kohdalla, joka menee syksyllä eskariin. Hänellä on paljon kavereita, joiden kanssa touhuaa vapaasti kaikenlaisia leikkejä, legoilla rakentelua ja ulkoleikkejä. Joten toimintaa kyllä riittää. Lapset saavat meillä tehdä aika rennosti sellaisia juttuja mistä tykkäävät.

Ensimmäisenä tulee mieleen jokin liikunta tai partio, vaikka muitakin vaihtoehtoja varmasti löytyisi. Itse hän ei ole osoittanut kiinnostusta oikeastaan mihinkään tiettyyn harrastukseen.  Olen aika vahvasti tuudittautunut siihen ajatukseen, että harrastukset aloitetaan sitten, kun hän on kouluiässä. 

Mites teillä onko lapset harrastaneet ennen kouluikää mitään ja jos on niin mitä?
Oletteko menneet lasten innostuksen mukaan vai on teillä vanhemmat päättäneet lasten harrastukset?




Kuvat ovat viime kesäiseltä metsäretkeltä. Lapset viihtyvät ainakin hyvin metsässä. :)

12 kommenttia

  1. Esikoisen kanssa olimme vähän yli-innokkaita ja lasta yritettiin saada innostumaan muskarista, jalkapallosta, temppujumpasta... Jalkapalloa hän harrastikin noin 6-8 vuotiaana, mutta ei siitä mitään tullut kun omaa innostusta ei ollut yhtään. Meni vuosi, parikin ja sitten hän kavereiden perässä innostui ensin parkourista, sitten jalkapallosta ja lopulta myös lentopallosta. Nyt parkour on jäänyt ajanpuutteen vuoksi, mutta muissa kahdessa treenejä, pelejä ym. vähintään 5 x viikossa. Ikää 12 v. Eikä tarvitse houkutella lähtemään. Eskarilainen aloitti vuosi sitten jalkapallon, isoveljen esimerkkiä seuraten. Sitä ennen kävi nassikkapainissa. Innostuvaa sorttia kun on, niin ihan eri tavalla se palo syttyy. Summa summarum, lasta kuunnellen. Toinen menee tukka putkella jo pienenä, toisella kestää kauemmin innostua. Vanhemmat ei oikein muuta voi tehdä kuin tarjota mahdollisuuksia kokeilla, lapsi sitten löytää oman lajinsa tai nauttii liikkumisesta ja ulkoilusta muulla tavoin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee. Varmaan lapsi löytää helpommin oman juttunsa kun ikää tulee lisää, esimerkiksi kaverien kautta.

      Poista
  2. Meillä on paljon harrastavat lapset. Jokainen on aloittanut siinä 3,5 iässä. Poika aloitti tuolloin jalkapallon ja pelaa edelleen. Aluksi oli kerran viikossa, nyt voi olla 4-5 kertaakin ja yleensä menee mielellään. Välillä yksinkin polkupyörällä. Lisäksi motocrossia ja ilmeisest haluaa tänäkin vuonna yleisurheiluun kerta viikko. Tytöt aloittivat viime syksynä jumpan ja kevätkaudella vielä tanssin. Innokkaina hekin menivät, ennemmin meinaa äiti hyytyä kuskaukseen. Tanssiin meno lähti tyttöjen omasta kiinnostuksesta. Meillä lapset ovat aika aktiivisia ja näin se kotona riehuminen jää vähemmälle. Itse ajattele , että lasta kuunnellen harrastukset. Ehtii myöhemminkin aloittaa jos lapsi ei pienenä ole innostunut. Ja jokainen perhe omalla tavallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, jokainen perhe tavallaan. Toisaalta en halua sellaistakaan tilannetta, että on menoja joka ilta.
      Vanhin lapsi meillä innostui alakoulu iässä vpk:sta ja partiosta, jotka molemmat jäivät innostuksen puutteen vuoksi. Harmittelin silloin että näin kävi, mutta ei mitään järkeä harrastaa sellaista mistä ei ole innostunut.

      Poista
  3. Meidän 11-vuotias esikoinen on harrastanut paljon kaikenlaista mutta kuopus ei juuri mitään koska ovat erilaisia tyyppejä: tyttö nauttii kodin ulkopuolisista menoista mutta pojalle on tärkeää saada olla rauhassa kotona. Omasta mielestäni lasten harrastaminen on kyllä nykyään liian tavoitehakuista. Pitäisi olla mahdollista harrastaa enemmän vain omaksi ilokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä tuon tavoitehakuisuuden kanssa, harrastus on kuitenkin vain harrastus, josta ei saisi tulla liikaa suorituspaineita.

      Meillä vanhin lapsi on juuri tuollainen omassa rauhassa viihtyvä tyyppi. Nyt kun sai mopokortin on enemmän menossa. :)

      Poista
  4. Lapsia on aina kuultu tässä asiassa. On ollut liikuntakerhoa, yleisurheilua, ratsastettu miltei 3-vuotta, mutta kaikkeen ovat kyllästyneet ja tuolloin on myös harrastus kevätkauden lopussa lopetettu. Ei pakolla. Tytöt ovat käyneet askartelukerhossa nyt 3-vuotta takana ja se näyttää olevan heidän juttu.

    Liikkuvaisia ja leikkiviä lapsia, joten liikuntaa tulee omastakin takaa. Tosin pienin kävi liikuntakerhossakin tämän vuoden. :)

    Kivaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla tavoin ajattelen eli harrastukset lapsia kuunnellen. Meillä tulee myös liikuntaa lapsilla omasta takaa, paljon kavereiden kanssa juoksevat ja leikkivät. Ihanaa sellaista vapaata tekemistä.

      Kivaa viikonloppua! <3

      Poista
  5. Lasta kuunnellen minäkin sanoisin. Meillä on yritetty houkutella, että edes yksi harrastus olisi. Keskimmäinen poika ei oikein itse keksinyt, joten etsin eri vaihtoehdoista ja lopulta ehdotin "terminaattoreita." Se on ainoastaan pojille tarkoitettu jumppa, leikkiä mukana. Siinä harrastuksessa menikin kolme vuotta. Nyt pitäisikin tulevalle ekaluokkalaiselle kehittää uusi harrastus, kun tuo jumppa ei enää ole yli 7-vuotiaille. Se on harrastuksen suhteen oikeastaan ainut sääntö, että lapsi miettisi kunnolla valintaansa, se mikä on maksettu, käydään loppuun. Tytön kohdalla joitain on jatkettu, joitain ei. Liian vakavaa ei ole harrastuksesta haluttu. Koulu ensin! Mutta mikä toimii toisella perheellä, toisella ei lainkaan. Näin kuitenkin meillä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla täälläkin eli lasta kuunnellen. Meillä on keskimmäinen käynyt vuoden sellaisessa eemelit kerhossa, joka on varmaankin aika lailla vastaava kuin tuo terminaattorit leikkejä ja temppuratoja jne. Välillä ollaan oltu nuorimmaisen kanssakin siellä mukana, molemmat ovat tykänneet.

      Poista
  6. Meillä vei vauvauinti aikanaan mukanaan. Kaikki kolme ja me vanhemmat hurahdimme uintiin. Ympäri Suomea ja Eurooppaa on kisailtu ja leireilty. Mukavaa on ollut ja on edelleen. Esikoinen lopetti uinnin lukion ekalla, kun aika ei enää riittänyt aamu- ja iltatreeneihin ynnä lukioon. Keskimmäinen lopettaa nyt, koska lukio alkaa syksyllä. Kuopus olisi hallilla mielellään aina.
    Muita juttuja ei vapaa-aikaan ole oikein mahtunut, mutta tässä onkin saanut lähes kaiken😀 minun mielestäni harrastus löytyy lasta kuunnellen, kun sen aika on. Meilläkin kokeilivat myös mm. balettia, viulun soittoa ja jalitsua. Allas vei aina voiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kun olette löytäneet oman juttunne. Tuollaista yhteistä tekemistä kaipaisin kyllä meidänkin perheelle, vaikka toisaalta kyllähän täälllä kotonakin voi touhuta monenlaista perheen kesken.

      Poista

© Belle semaine
Maira Gall