Paniikkia, ei paniikkia

Tänään keskiviikkona olen pitkästä aikaa rauhallisella mielellä. Aamulla ehdittiin ajoissa keskimmäisen kerhoon, ei ollut mitään kiirettä. Nuorimmainen antoi pukea vaatteet kiltisti ja nukahti samantien päästyään vaunuihin nukkumaan. Keskimmäinen puki reippaasti, söi reippaasti. Kertakaikkiaan loistava päivän aloitus. Tällaisia aamuja lisää.


Ajatella kuinka monesti aamuisin on kiire ja päivä lähtee käyntiin sekavassa mielentilassa. Lapset kiukuttelee kaikki on hukassa, mikset laittanut illalla kaikkea valmiiksi. Töihin mennessä on tiellä jos jonkinmoisia "törttöjä" :D, jotka ovat juuri sinun tiellä. Sellaisina aamuina haluaisi olla vaan kaikessa rauhassa, eikä haluaisi poistua kotoa mihinkään.

Sitten kun pääset töihin, voi joku mukava työkaveri ystävälisellä käytöksellä tai avuliaisuudella saada pois mielestä nämä aamuiset paniikin täyteiset hetket. Huomaat, että pahatuuli on kuin pyyhkäisty pois. Tässäpä terveiset sinne työpaikoille, olkaa ystävällisiä työkavereille (tietty kaikille muillekin), sillä voi pelastaa toisen päivän.

Ajatukset karkailevat tuontuostakin työkuvioihin, koska sinne on palattava taas maaliskuun alusta. Olenhan ollut kotona reilun vuoden Odotan töihin paluuta aika innoissani, toisaalta  minua pakkaa jännittämään aika tavalla. Unettomia öitä varmasti luvassa ennen töiden aloittamista. ;D

Kommentit

  1. Kivaa, kun palaat takaisin töihin! Hyvin se menee ja rutiineihin tottuu sitten nopeasti. Nauti vielä viimeisistä "loma" hetkistä :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Elina! Mukava palata takaisin :).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti