tiistai 22. lokakuuta 2013

Vanhassa talossa on tunnelmaa

Olen oikeastaan koko ikäni asunut vanhassa talossa. Kotipaikkani on vanha talo 30-luvulla rakennettu ja nykyinen talomme on 50-luvulla rakennettu. Olen toki asunut muutamissa vuokra-asunnoissa rivitalossa ja kerrostalossa. Mutta pisimmät ajat kuitenkin vanhassa omakotitalossa.

 
Vanhassa talossa asuminen vaatii ehkä jonkin verran rentoa elämän asennetta, kun kaikki ei ole nykyajan standardien mukaista. Niin kuin meillä esimerkiksi keittiö on tosi pieni, eikä sinne mahdu ruokapöytää. Kodinhoitohuonetta ei käytännössä ole, kuraeteisestä puhumattakaan. Ja vanha kuistikin on hieman tai no aika paljon vino.



Mutta mikä on sen vanhan talon viehätys? Vaikuttaako siihen siellä aikaisemmin asuneiden elämä. Onko vanhalla talolla tarina kerrottavana. Hieman kuluneet pinnat, vanhat alkuperäiset ikkunat vai narisevat puulattiat. Narisevat puulattiat ja äänettömästi poistuminen vauvan sängyn vierestä, joka vaikuttaa nukkuvalta, ei onnistu ihan helposti.

 
 
Joku niissä vanhoissa talossa viehättää. Monta kertaa olen mielessäni tuskaillut juurikin näitä puutteita varsinkin ahtautta, pieniä huoneita ja vetoisia ikkunoita. En silti heti uuteen taloon vaihtaisi. Vanhassa talossa taitaa olla sitä tunnelmaa. :)
 
 
 
Mukavaa iltaa!


Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Belle semaine
Maira Gall